Lyhytterapiaa ja Psykoterapiaa (opisk)
Rinnallasi elämäsi poluilla, yhdessä oivaltaen ja ratkaisuja löytäen
JYVÄSKYLÄ HUOM! Löysitkö terapiakiven? Niitä on piilotettu pitkin Jyväskylää. Jos löydät kiven, laita se taskuusi ja vie kotiin ilahduttamaan päivääsi. Lähetä kuva kivestä ja yhteystietosi niin lähetän sinulle pienen kivan yllärin! (saarikoski.tiina@gmail.com, @terapeuttitiina, 0409609551)
"Joka ei koskaan putoa raiteilta ja mene rikki jatkaa aina samaa rataa ja on turvassa suurelta murheelta ja suurelta onnelta." - Tommy Tabermann
Psykoterapia on psykoterapeutin ja potilaan välistä tieteellisen psykologiseen tutkimukseen ja näyttöön perustuvaa vuorovaikutusta. Psykoterapian tavoitteena on potilaan kärsimyksen lieventäminen ja itsetuntemuksen lisääminen. Siinä hoidetaan psyykkisiä vaikeuksia psykologisten menetelmien avulla. Keskustelun lisäksi voidaan käyttää erilaisia harjoituksia, jotka auttavat tunnistamaan ja muuttamaan omia tunteita ja toimintatapoja.
Psykoterapeuttiopiskelija voi pitää koulutuksen aikana vastaanottotoimintaa. Opiskelijalla on työkokemuksen, pohjakoulutuksen ja psykoterapiakoulutuksen myötä erittäin hyvät valmiudet psykoterapeuttisen keskusteluavun antamiseen.
Psykoterapia on Kela -korvattavaa vasta kun terapeutti on valmistunut psykoterapeutiksi.
Lyhytterapia on psykososiaalista luottamuksellista keskusteluapua elämän erilaisiin haastaviin vaiheisiin, kriiseihin sekä itsensä kehittämiseen. Lyhytterapia sopii mielen oireiluun, joka ei ole vielä pahoin kriisiytynyt tai kroonistunut. Se toimii myös ennaltaehkäisevänä apuna mielen hyvinvoinnin edistämiseksi.
Lyhytterapiassa voimme saavuttaa hyviä tuloksia ja parantaa elämäsi laatua jo muutamilla tapaamiskerroilla. Ratkaisukeskeiseen lähestymistapaan kuuluu oleellisesti voimavaralähtöisyys ja katseen suuntaaminen tulevaisuuteen. Sinä olet oman elämäsi asiantuntija, toivon voivani auttaa sinua oivaltamaan uutta ja avaamaan elämäsi solmuja.
Kognitiivis-analyyttinen psykoterapia (KAT) on lyhytkestoiseksi kehitetty, joustava ja ajallisesti rajattu, integratiivinen psykoterapiamenetelmä. Terapian tavoitteena on potilaan psyykkisten oireiden ja ongelmien helpottuminen lisääntyneen itseymmärryksen ja vaihtoehtojen huomaamisen sekä uusien, joustavampien toiminta-tapojen kehittymisen myötä.
Tiina Saarikoski - Koulutus
Kognitiivis-analyyttinen aikuisten ja nuorten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma ajalla 1.8.2023-31.12.2026
Ratkaisukeskeinen Lyhytterapeutti (koulutus sisältää psykoterapeuttiset valmiudet)
Lähihoitaja, vammaistyö
Psykiatrinen Sairaanhoitaja (AMK)
Kliininen Asiantuntija (YAMK)
Tiina Saarikoski - Työ
Kehitysvammaisten ohjaaja asumispalvelussa noin 2 vuotta
Psykiatrinen sairaanhoitaja Sisä-Suomen sairaalassa noin 2 vuotta
Tiimivastaava mielenterveyskuntoutusyksikössä noin 8 vuotta
Esihenkilötyö vanhusten ja vammaisten tehostetun palveluasumisen yksiköissä noin 8 vuotta
Tiina Saarikoski - Harrastukset
Maalaus akryyli- ja öljyväreillä
Valokuvaus
Kirjoittaminen
Kutominen
Musiikki ja elokuvat
Geogätköily
Luonnossa ulkoilu lasten, aviomiehen ja koiran kanssa
Olisiko ratkaisukeskeinen lyhytterapia minulle sopivaa vai kenties KAT-psykoterapia?
Ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa käsitellään asioita, jotka eivät välttämättä vaadi pitkää hoitosuhdetta, vaan ennemminkin rinnalla kulkijaa sekä näkökulmien ja mahdollisuuksien avaajaa. Lyhytterapian vastaanotolla voidaan käsitellä monenlaisia elämän pulmakohtia ja kriisejä: muun muassa jaksamisen ongelmia, ahdistuneisuutta, parisuhteen tai perheen ongelmia, työhön ja opiskeluun liittyviä paineita, uupumusta, itsetunto-ongelmia tai vaikkapa yksinäisyyden tuomaa psyykkistä taakkaa.
Lyhytterapia on myös ennaltaehkäisevää työtä mielenterveyden kentällä. Se sopii mielen oireiluun, joka ei ole vielä pahoin kriisiytynyt tai kroonistunut. Lyhytterapiassa keskitytään pääasiassa nykyhetkeen ja tulevaisuuteen, menneisyyttä käsitellään vähemmän.
Lyhytterapiakäyntejä on 5-20 kertaa, asiakkaan tarpeen mukaan. Joskus muutos tai mielen solmun aukeaminen voi tapahtua nopeastikin. Tutkitusti muutamakin lyhytterapiakerta voi riittää. Kaikki tapaamisissa käsitellyt asiat ovat täysin luottamuksellisia.
(Lyhytterapiayhdistys)
Kognitiivis-analyyttisen psykoterapian kokonaispituus vaihtelee 16-40 istunnon pituisiin hoitoihin. KAT soveltuu myös pitkäkestoisiin hoitoihin nuorilla ja aikuisilla. Koska potilaan oma aktiivinen työskentely terapiatuntien ulkopuolella painottuu, terapiaistunnot toteutuvat useimmiten kertaviikkoisina.
Terapian suunnitteluvaiheessa ja sen kuluessa laaditut jäsennykset voivat toimia työvälineinä myös myöhemmin terapiajakson päättyessä. Keskeneräisten asioiden työstämistä arvioidaan yhdessä seurantakäynneillä, jolloin voidaan tarvittaessa suunnitella potilaan tarvitsemaa ja tilanteeseen sopivaa jatkotyöskentelyä.
Kognitiivis-analyyttistä psykoterapiaa voidaan käyttää joustavasti niin, että sen sisällä käytetään psykoterapeuttisen keskustelun rinnalla esimerkiksi kirjallisia, kuvallisia, toiminnallisia tai mielikuvatekniikoita. KAT:n hahmotustapaa voidaan myös käyttää pariterapiassa tai ryhmäterapiassa ja erilaisten hoidollisten tilanteiden jäsentämisessä kuten yhteisöllisissä pohdinnoissa, työnohjauksessa, konsultaatioissa ja neuvonnassa.
(Kat-yhdistys)
Lyhytterapeuttinen työskentely auttaa mm.
- kohtaamaan tunne-elämän haasteita akuutteja kriisejä ja selvittelemään konflikteja
- vapautumaan haitallisista riippuvuuksista
- vähentämään oireiden ja sairauksien uusiutumisriskiä
- parantamaan unen laatua
- muuttamaan terveystottumuksia
- rakentamaan parempia ihmissuhteita
-tekemään opintoja tai työtä koskevia valintoja
- murtautumaan ulos itseään toistavista tunnelukoista
- opettelemaan itsenäisen elämän
hallinta.
(Alfa Partners Academy)
Psykoterapiassa;
Psykoterapiaan hakeutuessaan ihminen kärsii jostakin oireesta tai toistuvasta kokemuksesta, tai hän pohtii aikaisempien elämänkokemustensa vaikutusta nykypäivän elämään.
Nämä vaikutukset voivat näkyä esimerkiksi toistuvana tapahtumien kulkuna, tai tapana suhtautua muihin ihmisiin ja itseen. Historia on ikään kuin läsnä nykypäivässä mielen sisäisenä dialogina ja suhteessa elämään, ihmisiin ja ympäristöön.
Potilaan arkielämässä ja terapiatunnilla tämä sisäinen keskustelu, vuoropuhelu, on tarkastelun kohteena ja ymmärryksen lähteenä. Itsehavainnoinnin kehittyminen ja kosketuksen saaminen oireilua ylläpitäviin toimintatapoihin avaa potilaalle mahdollisuuden tietoisempiin valintoihin ja muutokseen.
(Kat-yhdistys)
