Olisiko ratkaisukeskeinen lyhytterapia minulle sopivaa vai kenties KAT-psykoterapia?

Ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa käsitellään asioita, jotka eivät välttämättä vaadi pitkää hoitosuhdetta, vaan ennemminkin rinnalla kulkijaa sekä näkökulmien ja mahdollisuuksien avaajaa. Lyhytterapian vastaanotolla voidaan käsitellä monenlaisia elämän pulmakohtia ja kriisejä: muun muassa jaksamisen ongelmia, ahdistuneisuutta, parisuhteen tai perheen ongelmia, työhön ja opiskeluun liittyviä paineita, uupumusta, itsetunto-ongelmia tai vaikkapa yksinäisyyden tuomaa lastia. 

Lyhytterapia on myös ennaltaehkäisevää työtä mielenterveyden kentällä. Se sopii mielen oireiluun, joka ei ole vielä pahoin kriisiytynyt tai kroonistunut. Lyhytterapiassa keskitytään pääasiassa nykyhetkeen ja tulevaisuuteen, menneisyyttä käsitellään vähemmän.

Lyhytterapiakäyntejä on 1-20 kertaa, asiakkaan tarpeen mukaan. Joskus muutos tai mielen solmun aukeaminen voi tapahtua nopeastikin. Tutkitusti muutamakin lyhytterapiakerta voi riittää. Kaikki tapaamisissa käsitellyt asiat ovat täysin luottamuksellisia.

(Lyhytterapiayhdistys)

Kognitiivis-analyyttisen psykoterapian kokonaispituus vaihtelee muutaman kerran hahmotusvaiheesta 16 tai 20 istunnon pituisiin hoitoihin. KAT soveltuu myös pitkäkestoisiin hoitoihin nuorilla ja aikuisilla. Koska potilaan oma aktiivinen työskentely terapiatuntien ulkopuolella painottuu, terapiaistunnot toteutuvat useimmiten kertaviikkoisina.

Terapian suunnitteluvaiheessa ja sen kuluessa laaditut jäsennykset voivat toimia työvälineinä myös myöhemmin terapiajakson päättyessä. Keskeneräisten asioiden työstämistä arvioidaan yhdessä seurantakäynneillä, jolloin voidaan tarvittaessa suunnitella potilaan tarvitsemaa ja tilanteeseen sopivaa jatkotyöskentelyä.

Kognitiivis-analyyttistä psykoterapiaa voidaan käyttää joustavasti niin, että sen sisällä käytetään psykoterapeuttisen keskustelun rinnalla esimerkiksi kirjallisia, kuvallisia, toiminnallisia tai mielikuvatekniikoita. KAT:n hahmotustapaa voidaan myös käyttää pariterapiassa tai ryhmäterapiassa ja erilaisten hoidollisten tilanteiden jäsentämisessä kuten yhteisöllisissä pohdinnoissa, työnohjauksessa, konsultaatioissa ja neuvonnassa. 

(Kat-yhdistys)

Lyhytterapeuttinen työskentely auttaa mm. 

- kohtaamaan tunne-elämän haasteita akuutteja kriisejä ja selvittelemään konflikteja

- vapautumaan haitallisista riippuvuuksista 

- vähentämään oireiden ja sairauksien uusiutumisriskiä

- parantamaan unen laatua 

- muuttamaan terveystottumuksia 

- rakentamaan parempia ihmissuhteita 

-tekemään opintoja tai työtä koskevia valintoja

- murtautumaan ulos itseään toistavista tunnelukoista 

- opettelemaan itsenäisen elämän hallinta.

(Alfa Partners Academy)

Psykoterapiassa;

Psykoterapiaan hakeutuessaan ihminen kärsii jostakin oireesta tai toistuvasta kokemuksesta, tai hän pohtii aikaisempien elämänkokemustensa vaikutusta nykypäivän elämään.

Nämä vaikutukset voivat näkyä esimerkiksi toistuvana tapahtumien kulkuna, tai tapana suhtautua muihin ihmisiin ja itseen. Historia on ikään kuin läsnä nykypäivässä mielen sisäisenä dialogina ja suhteessa elämään, ihmisiin ja ympäristöön.

Potilaan arkielämässä ja terapiatunnilla tämä sisäinen keskustelu, vuoropuhelu, on tarkastelun kohteena ja ymmärryksen lähteenä. Itsehavainnoinnin kehittyminen ja kosketuksen saaminen oireilua ylläpitäviin toimintatapoihin avaa potilaalle mahdollisuuden tietoisempiin valintoihin ja muutokseen.

(Kat-yhdistys)